Kalasaalista.

Kuten moni muukin suomalainen, myös meillä vietetään paljolti aikaa mökillä kesäisin. Mökkireissut kuluvat marjastaessa, sienestäessä tai kalastaessa. Lähiruokaa minulle on tarjottu pienestä asti ja vielä enemmän arvostan sitä, mitä enemmän ikää karttuu. Ostimme kokeeksi mökille katiskan katsoaksemme, tuleeko saalista. Katiskan hinta maksoi itsensä parissa päivässä takaisin, sillä saalista todellakin tuli!

Tämä hauki oli n. 85 cm pitkä ja sen verran pelottava, etten suostunut koskemaan siihen pitkällä tikullakaan, kun se vielä sätki. Kokeneet kalastajat taitavat tietääkin, että hauella on 700 hammasta, ja jokainen on niin terävä, ettei niitä sormeensa tahtoisi. Hauki möllöttää pakkasessa ja odottaa parhaillaan, että siitä tehdään keittoa, haukipullia tai -mureketta. Tästä mötköstä riittää syömistä isommallekin porukalle! Painoa mokomalla reilut 4 kg. Itse aloin vakavasti harkita, uskallanko enää uida, jos tuollaisia hirviöitä möllöttää pinnan alla valmiina syömään varpaani... Tämän hauen lisäksi saimme myös toisen hieman pienemmän.
Ensimmäinen tällainen kala sai meidät ryntäämään luontokirjan pariin. Mikä KUMMA on kyseessä? Kala paljastui piakkoin suutariksi. Saimme näitä neljä ja jokaisella oli painoa 1-2 kg. Suomessa suutaria ei niinkään arvosteta, mutta naapurimaassamme Ruotsissa suutari on suuri herkku. Tästä on nyt tehty sekä keittoa että savustettu, ja molemmat maistuivat erinomaisilta kuulemani mukaan. (Itse en valitettavasti ollut maistamassa). Suutarin viaksi voinee sanoa, että se on todella limainen! Jos tällaiseen törmäätte, ottakaa toki talteen!
Ahvenia saimme niin paljon, ettei oikein tiedä, mitä niillä tekisi. On savustettu, paistettu ja keitoksikin ovat muuntuneet. Pikkuahvenet eivät kaupassakaan ole ihan halvimmasta päästä ja maku on erinomainen.

Yllätys herra Hobitille.

Halusin yllättää herra Hobitin, ja tuloksena oli brunssi kaikkine herkkuineen. Tarjolla oli tuoretta ananasta, viinirypäleitä, mansikoita, vesimelonia, kahta italialaista salamia, parmankinkkua, kylmäsavu- ja konjakkigraavattua lohta, artisokkia, kalamata-oliiveja, aurinkokuivattuja tomaatteja, ruisleipää, kuivaa kuohuviiniä ja erilaisia juustoja (suosikkimme on kastanjanlehdillä ympäröity lampaanmaitojuusto Piemontesta Italiasta). Lisänä paistoin herralle pancettaa ja kananmunia. Tällä sapuskalla päivä lähti erinomaisesti käyntiin!

Seljankaa kera smetanan.

Olen valmistanut seljankaa, tuota venäläisen keittiön lahjaa maailmalle, viimeksi siinä 12-13 vuotta sitten. Olen jo pidemmän aikaa seljankaa himoinnut, joten sellainenhan piti touhustaa. Resepti löytyi täältä ja ohjetta seurattiinkin miltei orjallisesti, joskin oliivit jäivät pois; olivat päässeet loppumaan. Kalana käytimme lohta ja seitiä. Lisänä tarjottiin smetanaa. Kopioin kuitenkin alkuperäisen ohjeen, suluissa tekemämme muutokset.

Kalaseljanka
1 laakerinlehti
2 rkl tomaattisosetta (me käytimme purkin tomaattipyreetä)
1 rkl kalafondia (meillä kalaliemikuutio)
1/2 etikkakurkkua (käytimme kokonaisen suolakurkun)
10 kivetöntä oliivia
2 rkl kaprista
silputtua tilliä
300 g kalafileetä
2 rkl voita
300 g perunakuutioita
2 porkkanaa
1 sipuli
1 palsternakka
1/2 selleriä
1 l vettä
Sulata voi kattilaan ja lisää kuoritut kuutioidut kasvikset ja perunat. Lisää vesi ja hauduta kypsäksi. Kuori vaahto pinnalta. Lisää kuutioitu kalafilee kiehauta. Kuori vielä vaahtoa pinnalta. Mausta tomaattisoseella, laakerinlehdellä ja kalafondilla. Lisää etikkakurkkua kuorittuna ja kuutioituna, oliivit viipaloituina ja kaprikset kokonaisina. Keitä, kunnes kala on kypsää. Tarkista maku. Koristele tillillä. Tarjoa tumman leivän ja smetanan kanssa.

Lohta uunissa.

Uunilohireseptejä on maailmassa varmasti yhtä monta kuin keittiöitäkin, mutta tässä taas yksi tapa valmistaa lohta helposti ja maistuvasti.

Mozzarellalohi (3 annosta)
500-600 g lohifilettä
sormisuolaa
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria myllystä
1 mozzarellapallo (125 g)
tuoretta timjamia
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Ripottele lohifileelle suolaa ja pippuria, purista sitruunamehu päälle. Viipaloi mozzarella ohuiksi viipaleiksi ja asettele lohen päälle. Laita pinnalle runsaasti timjamia. Jos tahdot, laita vuokaan lisäkkeeksi suolalla ja pippurilla maustettua tomaattia ja kesäkurpitsaa. Paistele aikaansaannostasi puolisen tuntia. Mozzarella eristää lohen sen verran hyvin, että pidempi paistoaika on todella tarpeen (meillä lohi on uunissa yleensä 20 minuuttia).

Mukavuusruokaa ja Skotlanti-intoilua.

Pakkaaminen on kurjaa, mutta tavaroiden purkaminen laukusta vielä kurjempaa... Onneksi se ei vielä ole meillä ajankohtaista! Punainen keittiö suuntaa nyt puoleksitoista viikoksi Skotlantia ja Lontoota ihmettelemään. Luvassa siis postauksia siltä suunnalta, kunhan takaisin päästään.

Sillä Sipuli haastoi meidät kertomaan mukavuusruoasta. Mietiskelimme hetken aikaa, mikä ruoka on helppoa, hyvää, nopeaa ja kaikinpuolin iloiseksi tekevää. Ja tietysti ruoan pitää olla sellaista, mitä teemme kerta toisensa jälkeen. Päädyimme yksimielisesti kylmäsavulohipastaan. Tätä samaista pastaa tarjosin herra Hobitille, kun ensimmäisen kerran tein hänelle ruokaa. Ilmeisesti pasta oli varsin maukasta, kun mies on tuossa edelleen... Ohjetta on kovasti kehuttu ja onpahan tuo ollut kovassa käytössä myös ystäväpiirissäni. Ohjeen parasta antia on muunneltavuus. Yleensä teemme pastan alla olevalla ohjeella, mutta toisinaan mukaan eksyy kirsikkatomaatteja, sipulia, katkarapuja... Mitä vain kaapista sattuu löytymään! Pasta valmistuu alle vartissa, joten se sopii hyvin malttamattomallekin kokkaajalle.

Haastamme Appelsiinia ja hunajaa sekä Pastanjauhannan kertomaan omasta mukavuusruoastaan.

Kylmäsavulohipasta (2:lle)
200 g kylmäsavulohta (pilko pieneksi)
pätkä (n 100-150 g) kesäkurpitsaa (pilko pieneksi)
2 dl kermaa
mustapippuria
valkosipulinkynsi murskattuna
oliiviöljyä
pastaa
Laitan suolalla maustettu pastavesi kiehumaan. Paista pannulla oliiviöljyssä hetki kesäkurpitsoita. Vähennä hieman lämpöä ja lisää lohi sekä valkosipuli. Mausta mustapippurilla. Lisää kerma. Anna pastan kiehua miltei kypsäksi, valuta ja sekoita kastikkeen sekaan. Anna hautua minuuttia pari.

Tonnikalapihvit ja valkoviinikastike

Löysin hyvännäköistä tonnikalaa ja ostoskoriinhan se päätyi! Tonnikalan kanssa tarjoiltiin wokkivihanneksia sekä valkoviinikastiketta, jonka ohje löytyi Polkkapossulasta. Tosin me käytimme Pinot Grigiota alkuperäisen Rieslingin sijasta. Kastike oli todella erinomainen, suosittelen sitä kaveriksi muillekin kaloille! Tonnikala paistettiin samoilla ohjeilla kuin aiemmin tekemämme miekkakalakin.

Valkoviinikastike (4-5 annosta)
1 dl valkoviiniä
½ kanaliemikuutio
2 dl kermaa
1/3 sitruunan mehu
ripaus fariinisokeria
maizenaa
50 g voita vähintään
(suolaa)
Mittaa kattilaan viini ja lisää liemikuutio. Kiehauta. Lisää kerma ja kiehauta taas. Purista sitruunan mehu ja ripauta mukaan hieman sokeria. Suurusta maizenalla ja lisää voi. Tarkista suola.

Helpot kuharullat

Kuhaa löytyi kaksi ohkaista filettä pakkasesta, ja nehän piti toki hyödyntää jotenkin. Rullat valmistuvat nopeasti ja maistuivat hyvältä. Rullien seurana höyrytettyä kukkakaalia, uusia perunoita sekä salaattia, jossa oli muunmuassa greippiä.

Kuharullat (kahdelle)
kaksi nahatonta kuhafileetä (n 125 g kappale)
katkaraputuorejuustoa
tuoretta timjamia
ruohosipulia
sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
Laita uuni lämpenemään 200-225 asteeseen. Laita kuhat leikkuulaidalle, ripottele kevyesti suolaa ja pippuria päälle. Lusikoi kuhafileiden päälle tuorejuustoa ohut kerros. Ripottele päälle yrtit silputtuna. Kääri kuhat rulliksi ja laita rullan pää alaspäin uunivuokaan. Purista päälle runsaasti sitruunamehua. Laita kuhat uuniin ja paista n 20-25 minuuttia.

Muikkuja, muikkuja!

Otsikonmukaisen riemunkiljahduksen päästettyäni oli AIVAN PAKKO ostaa Hakaniemen hallista pikkiriikkisiä neulamuikkuja. Kaikkihan toki tietävät, että pienistä muikuista saa erinomaista ja helppoa ruokaa pienellä vaivalla... Harmi, että pienten muikkujen saatavuus tuntuu olevan heikkoa, kun niihin niin harvoin törmää. Siinä siis syy riemunkiljahduksiin.

Friteeratut neulamuikut (kahdelle)
300-350 g neulamuikkuja
ruisjauhoja
mustapippuria
suolaa
voita
Pyörittele pikkumuikkuset ruisjauhoissa, jotka olet ensin maustanut mustapippurilla ja suolalla. Paista muikut kuumalla pannulla voissa. Tarjoile perunamuusin kera. Muikkujen kanssa sopii myös valkosipulimajoneesi tai valkosipulidippikastike.

Perunamuussi (kahdelle)
4-5 isoa jauhoista perunaa
muutama desi maitoa/perunoiden keitinvettä
suolaa
voita
Kuori perunat ja keitä suolavedessä pehmeäksi. Muussa perunat perunasurvimella/nuijalla. Jollet moista omista, käy viinipullon pohjakin erinomaisesti. Kun perunat ovat tasaista muussia, ota sähkövatkain esiin. Lisää perunoiden sekaan ruokalusikallinen voita ja lisää maitoa/keitinvettä pikkuhiljaa koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen, kunnes perunamuussi on mielestäsi sopivan paksuista.

Lohimedaljongit, jugurttikastike ja uudet perunat

Lohimedaljongit ovat olleet jo pitkään laiminlyötynä keittiössämme ja täysin syyttä! Sellosta sattui löytymään juuri sopiva lohipala, josta sai leikattua kaksi hyvänkokoista medaljonkia. Niiden kanssa oli tietysti saatava uusia perunoita ja jotakin ihanaa salaattia... Yhdelle hengelle hyvä määrä kalaa on noin 150-200 grammaa.
Jugurttikastike
2 dl ruokajugurttia
1 valkosipulinkynsi
chiliä
sitruunapippuria
puolikkaan sitruunan mehu
persiljaa reilusti hakattuna pieneksi
(ruohosipulia ja timjamia)
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna jugurttikastikkeen maustua rauhassa jääkaapissa tunti, pari. Tarjoile kalan kanssa.

Kesäsalaatti
kurkkua
kirsikkatomaatteja
tammenlehväsalaattia
basilikaa (tuoretta)
uuden sadon porkkanoita
hillosipuleita
mustapippuria
oliiviöljyä
sormisuolaa
tummaa balsamicoa
Keitä porkkanoita pari kolme minuuttia suolavedessä. Porkkanoita ei ole tarkoitus keittää lötköksi, vaan niissä pitää olla vielä pureksittavaa; kunhan vain hitusen pehmenevät. Pilko kaikki ainekset ja sekoita kulhossa. Lisää mausteeksi mustapippuria, sormisuolaa ja oliiviöljyä sekä tummaa balsamicoa.

Bouillabaisse

Bouillabaisse on ruoka, jota olimme jo pitkään halunneet kokeilla. Netistä löytyi todella erilaisia ohjeita, joten päätimme kehitellä oman muiden reseptien pohjalta. Lopputulos oli varsin onnistunut ja herkullinen, mutta hirviästi tämän tekoon meni aikaa! Valitettavasti sopan teosta on jo siinä määrin aikaa, etten muista millään ainesten määriä. Ohje jää siis tällä kertaa pois. Ruoassa oli ohuiksi juliennetikuiksi leikattuna fenkolia, porkkanaa, palsternakkaa ja perunaa. Lisäksi sipulia, kalalientä, kolmea eri kalaa (hauki, pangasius, lohi), sinisimpukoita, katkarapuja ja jättikatkanpyrstöjä. Kokonaisia säilyketomaatteja oli pari purkillista, valkoviiniä, mausteina sahrami ja mustapippuri, pari laakerinlehteä. Tarjoiltiin persiljasilpun ja smetanan kanssa. Nam.

Kalavoileipäkakku

Pitänee heti alkuun myöntää, että tämä komistus ei ole itse koristelemani. Ystäväni auttoi voileipäkakkujen koristelussa, ja sai aikaan tällaisen helmen! Kakussa ei ole majoneesia laisinkaan, ja se riittää noin 20-25 nälkäiselle.

Kalavoileipäkakku
36 palaa paahtoleipää (18 ruispaahtista, 18 vehnää)
Kalatäyte:
700 g lämminsavustettua lohta (pilkottuna)
smetanaa
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
Kurkkuyrttitäyte:
0.5-1 pkt ruohosipulituorejuustoa
puolikas kurkku (pieneksi pilkottuna)
3 keitettyä kananmunaa (pilkottuna)
Päällyste:
2.5-3 prk katkaraputuorejuustoa
smetanaa
Voit tehdä molemmat täytteet valmiiksi jo edellisenä päivänä, niin säästät aikaa kootessasi kakkuja. Täytteet ovat aika kosteita, joten kakkua ei tarvitse välttämättä kostuttaa ollenkaan. Leikkaa kaikista paahtoleivistä reunat varovasti pois. Laita lautaselle tai vastaavalle tarjoiluastialle 9 leipäviipaletta (ruispaahtoa). Levitä päälle puolet kalatäytteestä. Laita nyt vaaleaa leipäviipaletta kalatäytteen päälle 9 kpl. Levitä kurkku-muna-tuorejuustotäyte. Laita jälleen 9 ruispaahtoa ja kalatäyte. Lisää loput 9 vaaleaa paahtoleipää. Sekoita koristeluun käytettävä tuorejuusto ja siihen smetanaa sen verran, että saat tahnasta levittyvämpää. Levittele tahna tasaisesti kakun päälle ja reunoille; taikinanuolija tai iso veitsi on tässä hyvä apu! Kun tahna on levitetty, koristele kakku haluamallasi tavalla. Meillä oli koristeena kylmäsavustettua lohta, ananaskirsikoita, piparimuotilla tehtyjä kurkkutähtiä, jääsalaattia, kirsikkatomaattia, persiljaa sekä raastettua sitruunankuorta.

Merikrotti-kokeilu

Merikrotti oli meille täysin tuntematon raaka-aine, mutta uskaliaasti tartuimme härkää sarvista ja ryhdyimme valmistamaan merikrottifileitä, kun sellaiset osuivat kaupassa silmään. Hurjan näköinen otus onkin tuo merikrotti! Kalatiskillä sanottiin kalan maun muistuttavan hummeria, ja painotettiin, ettei sitä saa paistaa liiaksi. Suola, pippuri ja hiukkasen limemehua kuulemma riittävät hyvin maustamiseen. Niin tai näin, meistä kumpikaan ei kokenut mitään erikoista makuelämystä. Kala oli "ihan hyvää", mutta ei todellakaan hintansa väärti. Ovatko muut valmistaneet/syöneet merikrottia ja oliko se mielestänne millaista?

Kalan lisänä tarjottiin wokkivihanneksia ja siitakesienistä tehtyä sienikastiketta. Sienikastikkeeseen tuli siitakesieniä, pieni sipuli, valkosipulinkynsi, kermaa, suolaa, mustapippuria ja persiljaa. Varsin yksinkertaista siis.

Loimulohi

Loimulohi on ollut, ja varmasti tuleekin olemaan jatkossakin, yksi mökkiruokasuosikkejamme. Loimulohen tekoon ei tarvitse muuta kuin nuotion tai avotakan, leveän tasaisen laudan tai halon sekä muutaman puutapin sekä puukon. Ja tietysti palan lohta!

Loimulohi (kahdelle)
300-400 g meri- tai kirjolohta fileenä
kupillinen vettä
1-2 rkl suolaa
2 rkl hunajaa
Sytytä takka tai nuotio, käytä runsaasti puita. Sekoita vesi, hunaja ja suola. Hiero myös lohifileelle suolaa. Tee puukolla kolot lautaan/tasaiseen halkoon, ja asettele lohi puulle. Iske lohi puutapeilla kiinni halkoon tukevasti. Asettele lohi kuvan osoittamalla tavalla tulen läheisyyteen (voi olla rippusen lähempänäkin). Sivele lohta hunaja-vesi-suola-seoksella aina ehtiessäsi ja tarkkaile, että takassa on tarpeeksi puuta koko paiston ajan. Lohi on valmista, kun kalan nahka alkaa irrota ja liha on saanut rippusen väriä. Lohi kypsyy yllättävän nopeasti! Tarjoa lohi vaikkapa salaatin ja patongin kera.

Miekkakalaa ja wokkivihanneksia

Yksinkertainen ruoka on usein sitä parasta. Tämä tuli todettua taas kerran, kun teimme miekkakalaa ja sen kaveriksi wokattuja vihanneksia. Muuta ei oikeasti tähän edes tarvinnut! Miekkakala on hieman huonommin saatavissa oleva raaka-aine, mutta voit korvata sen hyvin tonnikalapihveilläkin. Miekkakalan paistoon ei sen kummempaa ohjetta ole; ota miekkakala huoneenlämpöön noin 45 min ennen paistamista. Hiero kalan pintaan mustapippuria, chiliä sekä suolaa (molemmin puolin). Päälle voi puristaa myös limemehua. Paista kalaa parilapannulla (tai tavallisella paistinpannulla) minuutti per puoli. Ja se oli siinä!

Wokkivihannekset
2-3 pientä porkkanaa
5 cm pätkä purjoa
5 vihreää parsatankoa
siitakesieniä/herkkusieniä jokunen
puolikas keltainen paprika
1 valkosipulinkynsi
öljyä
suolaa
Pilko porkkana suikaleiksi, pätki parsa ja sienet. Suikaloi paprika, pilko purjo renkaiksi. Laita pannu kuumenemaan, lisää pannulle öljyä. Heitä pannulle parsat, paistele minuutti pari ja lisää porkkana, paprika, sienet ja valkosipulimurska. Paistele minuutti, lisää joukkoon purjorenkaat. Mausta koko hässäkkä ripauksella suolaa. Sesamöljy antaa herkullisen lisämaun vihanneksille; sitä voit halutessasi lisätä samaan aikaan purjojen kanssa. Valmista!

Kevätruokaa lohesta.

Viikonloppuruoka tarkoittaa meidän keittiössä yleensä jotakin hieman aikaavievempää, ehkä hiukkasen kalliimpaa ruokaa. On hauskaa, kun on aikaa kerrankin tehdä ruokaa ajan kanssa, ja hyvä seurakin on toki hieno asia. Perjantaisin etenkin on kivaa tehdä jotakin hyvää ruokaa, jotta voi kunnolla virittäytyä viikonlopputunnelmaan. Tällä kertaa perjantairuoka on hyvinkin helppo, mutta silti jotakin yksinkertaisesti syntisen hyvää. Meillä perjantairuoaksi valikoitui palanen merilohta, valkosipuliperunat sekä keitetty vihreä parsa.

Aloita ensin valkosipuliperunoiden teko; lämmitä uuni 175 asteeseen. Tarkkaa reseptiä en anna, koska meilläkin tehdään tämä summittaisesti, omaan arvioon luottaen. Silmämääräinen arvio auttaa paljon. Pese sopiva määrä kiinteitä perunoita juuresharjalla. Leikkaa ne ohuiksi (muutama millimetri) viipaleiksi. Lado vuokaan kerroksittain perunaviipaleita, mustapippuria, suolaa sekä valkosipulia (n 2-4 kynttä puristettuna per kerros). Toista, kunnes perunat loppuvat. Kaada perunakerrosten päälle kermaa niin, että kaikki perunat lähes peittyvät. Lykkää perunat uuniin n. tunniksi.
Noin 40 minuuttia perunoiden uuniinlaitoista voit lykätä lohipalat (120-150 g per henkilö) kuumaan parilapannuun, pippurilla ja suolalla maustettuna nahkapuoli alaspäin. Paistele viitisen minuuttia, ÄLÄ käännä välissä. Laita lohet uuniin perunoiden kaveriksi n 10-15 minuutiksi, lohen paksuudesta riippuen.

Valmista parsat ohjeen mukaan. Asettele lopulta valkosipulipotut, lohi ja parsat nätisti lautaselle. Tarjoile seuralaiselle, nauti seurasta ja ruoasta.

Savustettua kampelaa.

Jos minun pitäisi valita kaunein kala-kisan parhaimmistoa, en varmastikaan valitsisi kampelaa palkintosijoille! Varsin luotaantyöntävän näköinen otushan se oli kalatiskilläkin mollottaessaan, mutta kaikessa rumuudessaan kampela on melkeinpä viehättävä ja myöskin erityisen herkullista savustettuna. Siksipä siis annoimme kalatiskin vietellä itsemme siinä määrin, että savukampelahan se otti ja muutti meille! Kampelan lisäkkeenä tarjoamme mielikuvituksettomasti parsaa ja jonkinlaista tomaatti-sipulisalaattia. Parsa on meitä kovasti ihastuttanut tänä keväänä, ja tokihan se ovat myös näkyvästi esillä kaupoissakin. Parsan valmistus käytiin läpi tässä.

Kun kampela on nyt syöty, voisin jäkikirjoituksena lisätä muutaman sanan heille, joille kampela on tuntematon kala ruokana. Kampela kuuluu luukaloihin, ja nimensä mukaisesti sen ruodot ovat hyvin kovia ja luumaisia; ne saa siis poistettua kampelasta kohtuullisen helposti. Valitettava tosiasia on, että kampelassa on ruotoja ja luita jokseenkin PALJON, joten syötävää ei isostakaan kampelasta tule paljolti. Ihanan makunsa vuoksi tätä kannattaa kuitenkin sillointällöin ostaa, vaikka syötävän määrä isossa kalassa on häviävän pieni. Meillä oli kampela, joka painoi 700-800 g. Siitä riitti hätinä pieni annos kalaa kahdelle.

Paistettu nieriä ja vihreää parsaa.

Ei vaadi suurtakaan päättelykykyä arvata, millaista ruokaa on luvassa, jos kuvassa on kalaa, sitruunaa ja parsaa. Meillä oli pakkasessa 700 g painava nieriä, joka nyt hyödynnettiin syömistarkoituksessa. Kala valmistui uunissa nopsasti ja tarjoiltiin keitetyn parsan ja mozzarellasalaatin kera. Valitettavasti valmiista ruoasta ei ole kuvia; sen verran haipakkaan katosivat lautasilta!

Paistettu nieriä (3-4 annosta)
700 g painoinen, perattu nieriä
puolikas sitruuna
tilliä
timjamia
suolaa
mustapippuria
Laitan uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sivele nieriän sisäpuolelle suolaa sekä mustapippuria, levitä kalan sisälle myös tuoretta tilliä sekä timjamia. Leikkaa sitruuna viipaleiksi ja ahda ne niin ikään kalan sisälle. Kalan nahkaan voi vedellä veitsellä viiltoja koristeeksi. Kala valmistuu uunissa n 20-25:ssä minuutissa.

Parsan keittäminen
puntti vihreää parsaa
2 tl sokeria
1 rkl suolaa
1-2 rkl sitruunamehua
voita
Laita vesi kiehumaan ja lisää veteen sitruunamehu, sokeri ja suola. Kuori parsat ohuelti reilusti nupun alapuolelta, leikkaa varresta 1-2 sentin puumainen pätkä pois. Vihreää parsaa ei välttämättä tarvitse kuoria ollenkaan, mutta me olemme aina kuorineet. Laita parsat kiehuvaan veteen. Parsaa EI kannata keittää kovin pitkään, itse keitämme sitä korkeintaan n 2-3 minuuttia, sillä ylikypsä parsa on ikävää syötävää. Kun parsat on keitetty ja laitettu lautasille, voi päälle laittaa hiukan voisulaa.

Tuorepastaa kylmäsavulohella ja vähän muullakin.

Toisinaan keittiömme kunnostautuu tuorepastan tekemisessä. Tänään syyksi tuorepastan veivaamiseen riitti se, että vieraaksemme saapui eräs ystäväni, ja tokihan vierailla pitää tarjota jotain hieman parempaa kuin perinteinen kuivaspagetti! Tuorepastan lisäksi teimme kylmäsavulohikastiketta, jota varioimme tarpeen mukaan. Pääsääntöisesti laitamme siihen kesäkurpitsaa, sipulia ja kylmäsavulohta, mutta tällä kertaa mukaan hyökkäsi myös puolitettuja kirsikkatomaatteja sekä katkarapuja. Tämä ohje on muuten herra Hobitin suosikkeja! Tuorepastan teemme ihan durumvehnäpaketin kyljestä löytyvällä ohjeella, joten otan vapauden kopioida tekstin suoraan Myllyn Paras-sivuilta.

Tuorepasta (3-4 annosta)
4.5 dl durumvehnäjauhoja
2-3 kananmunaa (me käytämme aina 3)
2-3 tl oliiviöljyä

Mittaa jauhot pöydälle tai kulhoon. Tee jauhokeon keskelle syvennys, johon lisätään munat ja öljy. Sekoita ainekset keskeltä reunoille edeten kiinteäksi taikinaksi. Alusta kimmoisa taikina n. 10 min. Kaaviloi tällöin taikina ohueksi levyksi 3 - 4 kertaa ja taita kolmin kerroin joka kerralla. Pastakoneella telojen väliä ohennetaan, kunnes haluttu paksuus on saavutettu. Meidän koneella saa suorana tehtyä nauhat, kun taikina on sopivan paksuista. Mikäli et käytä pastakonetta, katso tarkemmat ohjeet yllä olevasta linkistä.

Kylmäsavulolohi-kesäkurpitsakastike (3-4 annosta)
200 g kylmäsavulohta
sulatettuja pakastekatkarapuja (150 g)
kirsikkatomaatteja (ehkä 15 kpl)
pienen kesäkurpitsan puolikas
2.5 dl kermaa/ruokakermaa
1 sipuli
muutama valkosipulinkynsi
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä
(0.5 tl nestesavua)
Laita suolattu pastavesi kiehumaan. Pilko kesäkurpitsa, sipuli ja lohi sekä puolita kirsikkatomaatit. Laita kuumalle pannulle oliiviöljyä, sipulit ja murskatut valkosipulit. Paistele hetki ja lisää kirsikkatomaatinpuolikkaat ja kesäkurpitsan palaset. Paistele hetki. Vähennä lämpöä ja lisää pannulle lohenpalaset. Kääntele, kunnes lohi alkaa kevyesti kypsyä. Mausta mustapippurilla maun mukaan. Lisää kerma sekä nestesavu, jos tahdot savuisamman lopputuloksen. Laita tuorepasta kiehumaan pariksi minuutiksi (itse olen ottanut pastan pois vedestä, kun vesi alkaa kiehua uudelleen pastan lisäämisen jälkeen). Lisää katkaravut kastikkeeseen ja nosta kastike pois kuumalta levyltä, etteivät ravut sitkisty. Tarkista vielä kastikkeen maku ja lisää ripaus suolaa, jos on tarvis. Tarjoile pasta ja kastike parmesaanin ja rucolan kera.

Sushia iltapalana.

Eilen päätimme laiskuuttamme hakea valmista ruokaa saunanjälkeiseen naposteluun. Päädyimme Espoon Sellossa sijaitsevaan Masabi Sushiin, josta toimme kotiin sushia meille molemmille. Lautaselta löytyy muutama lohinigiri, tonnikalanigiri, kappamaki ja muutama muu rulla, joiden sisältö oli vaihtelevaa sekä jokunen muukin herkkupala on joukkoon eksynyt. Sushi itsessään oli kohtalaisen hyvää, vaikka en pitänyt riisin koostumusta niin hyvänä, kuin olisi ollut syytä. Masabi ei siis aivan täysin vakuuttanut, valitettavasti... Hyvänä puolena mainittakoon, että kaikilla opiskelijakorteilla Masabista saa 20% alennuksen ostoista, mikä on aina hieno asia.

Juomana toimi tällä kertaa Vicarage Lane Marlborough Sauvignon Blanc, joka toimi sushin kanssa varsin erinomaisesti. Kyseinen valkoviini sopii erityisen hyvin yhteen juuri äyriäisten ja vähärasvaisen kalan kanssa, jota tosin ei meidän sushilautaselta tällä kertaa löytynyt. Sauvignon blanc-rypäle on muutenkin kestoviinisuosikkejamme, joten tulee varmasti nähdyksi keittiössämme taas piakkoin.