Punaisen keittiön uusi jäsen.

Punainen keittiö sai uuden perheenjäsenen maaliskuun puolivälissä. Pieni karvakorva kantaa nimeä Rieha ja on aiheuttanut ihastusta ja vihastusta kanssaeläjissään. Vanhemmat koiraotuksemme Lumia ja Jasla yrittävät sietää tätä somaa pikkuneitiä, kun taas kaksijalkaiset ovat lumoutuneet vauvakoiran edesottamuksista. Kuvassa Rieha vahtii uunissa kypsyvää hirvipataa.

Saksiniekkoja.

Myös meidän keittiössämme on vietetty perinteisesti rapujuhlia. Onneksi sää suosi, ja istuimme ulkona lauleskellen snapsilauluja ja syöden tuhottomia määriä näitä saksekkaita kavereita. Vieraita oli kaksikymmentä, koiria kolme ja rapuja kokonaista viisitoista kiloa! Rapujen seurana tarjottiin leipäjuustosalaattia ja jälkiruokana juustotarjotin, joka sai suuren suosion osakseen.
Ohjeita en tällä kertaa laita, sillä rapujen keitto-ohjeita löytyy netistä kymmeniä, ja pakko myöntää, ettei meillä ollut järven puutteessa mahdollista ravustaa itse. Saati ostaa kaupasta rapuja viiden euron kappalehintaan... Pakasteravut maistuvat kuitenkin vallan erinomaiselle, kun niihin tekee oman tilliliemen (vettä, merisuolaa, reilusti kruunutilliä, sokeripala tai kaksi). Kuvat tällä kertaa ystävämme Tuiskun kamerasta lähtöisin.

Grillikausi on avattu!

Aurinko on lämmittänyt viime päivät siinä määrin, että punainen keittiö keräsi kimpsunsa ja kampsunsa Kirkkonummelle grillaamisen merkeissä. Olemme kohtalaisen mielikuvituksettomia grillaajia, ja grillaukseen päätyy vuosi toisensa jälkeen samantyyppiset herkut. Tänään listalla oli kananpaistivartaita, valkosipulikabanossia, tulikukko-kalkkunanakkeja, puolikkaita tomaatteja (päälle ripoteltiin sokeria, suolaa ja mustapippuria) sekä sipulinpuolikkaita, jotka kuorrutettiin Jack Daniels bbq-kastikkeella. Lisäksi tarjoiltiin fetasalaattia. Yksinkertaista, helppoa ja ennen kaikkea ERINOMAISTA pitkän talvikauden jälkeen.
Jälkiruokana kuva keittiökoiristamme. Vasemmalla Jasla ja oikealla Lumia, molemma olivat hengessä mukana grillaamassa ja erinomaisen kiinnostuneina kaikista tuoksuista, jotka hiipivät koiraparkojen nenään... (Juu, kyllä hauvatkin saivat muutaman nakin).