Dans Le Noir? - pimeä ravintolakokemus.

Pimeä ravintola tuo mieleen paikan, jossa ei makseta veroja ja työntekijät saavat palkkansa pimeästi. Siitä ei kuitenkaan ollut kyse. Dans Le Noir? ei ole tavallinen ravintola. Itseasiassa se on hyvin eriskummallinen paikka; tarjoilijat ovat sokeita, ravintolasali on pilkkopimeä ja tarjoiltavia ruokia ei näe ollenkaan. Saati että tietäisi, mitä ruokaa siinä lautasella oikein möllöttää!

Pimeitä ravintoloita löytyy erityisesti Yhdysvalloista, mutta myös Euroopasta. Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää sama konsepti: itse ravintolasali on pimeä, etkä tiedä, mitä ruokaa tulet syömään. Joissakin ravintoloissa on näkevät tarjoilijat, jotka käyttävät pimeännäkö-laseja, mutta myös Dans Le Noir?'in tapaan tarjoilijat voivat olla sokeitakin.

Aluksi astelet hämärästi valaistuun loungeen, jossa näkevä henkilökunta ottaa vastaan, kertoo tarkemmin ravintolan konseptista ja esittelee menuvaihtoehdot. Me saimme valita kasvis-, liha-, merenelävä- sekä keittiömestarin yllätys-menuista. Omat tavarat, laukut, kännykät, kellot sun muu pitää jättää pieniin lukittuihin kaappeihin, jonka avaimen saat ottaa mukaan. Näin toimitaan, ettei ravintolasaliin tulisi hiukkaakaan valoa ja etteivät asiakkaat kadottaisi omia tavaroitaan.

Meille esiteltiin oma tarjoilijamme ja ohjeistetaan tarttumaan tarjoilijan olkapäistä. Etenemme ankanmarssia rivissä muutamien mustien verhojen läpi, kunnes olemme keskellä pimeyttä ja puheensorinaa. Meidät istutettiin pitkään pöytään, jossa molemmilla puolin oli muita ihmisiä. Olo oli todella hämmentävä, pimeys täysin läpitunkematon. Salin kokoa oli mahdoton arvioida, puhetta tuntui kuuluvan jokapuolelta. Tuntui jopa hiukan turvottomalta istua keskellä pimeyttä...

Tarjoilijamme alkaa lappaa ruokaa pöytään. Yritämme arvuutella, mitä kaikkea lautaselta löytyy. Arvailu oli osittain todella vaikeaa; pimeässä alkoi jopa epäillä omaa makuaistiaan ja epäilin, onko lasissani valkoviiniä vai punaviiniä... Oli yllättävää, miten paljon ihminen syö silmillään; moni maku tuntui tutulta, mutta silti en kaikkea arvannut. Syömiseen tarvittiin avuksi sormia aina välillä: pelkän haarukan päälle lappaaminen oli hankalaa, kun ei nähnyt, missä ruoka oli, eikä sitäkään, onko lautanen tyhjä.

Vasta lähtiessämme meille näytettiin kuvat syömistämme annoksista ja kerrottiin, mitä kaikkea tulikaan syötyä. Osa ruuista oli todella eksoottisia, emmekä taatusti olisi voineetkaan arvata moisia syöneemme! Vai mitä sanotte etananmunista? Muu menu jääköön salaisuudeksi...

Suosittelemme ehdottomasti tätä kokemusta muillekin! Ehdottomasti hämmentävimpiä kokemuksiani koskaan. Ruoka oli hyvää, tunnelma kerrassaan käsittämätön ja itse kokemus hipoo pilviä. Kyseessä oli tosiaan jotain täysin erilaista!