Mukavuusruokaa ja Skotlanti-intoilua.

Pakkaaminen on kurjaa, mutta tavaroiden purkaminen laukusta vielä kurjempaa... Onneksi se ei vielä ole meillä ajankohtaista! Punainen keittiö suuntaa nyt puoleksitoista viikoksi Skotlantia ja Lontoota ihmettelemään. Luvassa siis postauksia siltä suunnalta, kunhan takaisin päästään.

Sillä Sipuli haastoi meidät kertomaan mukavuusruoasta. Mietiskelimme hetken aikaa, mikä ruoka on helppoa, hyvää, nopeaa ja kaikinpuolin iloiseksi tekevää. Ja tietysti ruoan pitää olla sellaista, mitä teemme kerta toisensa jälkeen. Päädyimme yksimielisesti kylmäsavulohipastaan. Tätä samaista pastaa tarjosin herra Hobitille, kun ensimmäisen kerran tein hänelle ruokaa. Ilmeisesti pasta oli varsin maukasta, kun mies on tuossa edelleen... Ohjetta on kovasti kehuttu ja onpahan tuo ollut kovassa käytössä myös ystäväpiirissäni. Ohjeen parasta antia on muunneltavuus. Yleensä teemme pastan alla olevalla ohjeella, mutta toisinaan mukaan eksyy kirsikkatomaatteja, sipulia, katkarapuja... Mitä vain kaapista sattuu löytymään! Pasta valmistuu alle vartissa, joten se sopii hyvin malttamattomallekin kokkaajalle.

Haastamme Appelsiinia ja hunajaa sekä Pastanjauhannan kertomaan omasta mukavuusruoastaan.

Kylmäsavulohipasta (2:lle)
200 g kylmäsavulohta (pilko pieneksi)
pätkä (n 100-150 g) kesäkurpitsaa (pilko pieneksi)
2 dl kermaa
mustapippuria
valkosipulinkynsi murskattuna
oliiviöljyä
pastaa
Laitan suolalla maustettu pastavesi kiehumaan. Paista pannulla oliiviöljyssä hetki kesäkurpitsoita. Vähennä hieman lämpöä ja lisää lohi sekä valkosipuli. Mausta mustapippurilla. Lisää kerma. Anna pastan kiehua miltei kypsäksi, valuta ja sekoita kastikkeen sekaan. Anna hautua minuuttia pari.

Punainen keittiö muutoksen kourissa.

Kuten aiemmin tuli kertoiltua, keittiömme joutui remontin kouriin pienen viemäriongelman ja ylivanhan tiskitason vuoksi. Pari, kolme viikkoa on remonttia tehty, ja nyt vihdoin kaikki on valmiina! Mielenkiinnolla odotamme kommentteja remonttia koskien. Kaikki tehtiin omin hennoin kätösin. Ei varmaan tarvitse kertoa erikseen, kumpi oli ennen, ja kumpi jälkeen-kuva...

Remontissa vaihdettiin putki, tiskitaso poistettiin ja tilalle tuli massiivipuulevy, hankittiin pyöreä tiskiallas, laatoitettiin uudelleen ja niin edelleen. Lopputulos oli ihanan moderni ja sopi hienosti 1.5 v sitten maalattuihin kaapinoviin. Enää uusi hella, niin koko keittiö olisi täysin uusittu kahden vuoden sisällä.

Jugurttimarinoidut kalkkunafileet.

Olen jo pitkään halunnut tehdä jugurttimarinoitua kanaa tai kalkkunaa. Äidillä oli joskus ihan loistava intialainen ohje jugurttimarinoidusta uunikanafileistä, mutta valitettavasti tuo ohje on hukkunut. Taisi tulla aikanaan Valion ilmaisten reseptilehdyköiden muodossa... Harmi, ettei tuota löydy enää mistään. Mutta asiaan, Stockmannilla kuikuilivat kaksi ihanaa kalkkunafilettä, jotka vaatimalla vaativat marinointia osakseen.

Jugurttimarinadi kanalle tai kalkkunalle (n 4 filettä)
4 marinoimatonta kana/kalkkunafilettä
2 dl ruokajugurttia
3 valkosipulinkynttä murskattuna
ripaus suolaa
1 tl chilijauhetta
mustapippuria
2 rkl grillimaustetta
puolikkaan sitruunan mehu
reilusti silputtua persiljaa
(currya)
Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa/pienessä muovipussissa. Anna maustua vähintään vuorokausi, mieluusti kaksi. Kääntele pussia tai sekoita kulhossa olevia fileitä silloin tällöin. Pyyhi pois liikamarinadi ja paistele pannulla. Jos fileet ovat hirveän paksuja, voit paistamisen ohella pitää niitä uunissa viitisen minuuttia. Nauti hyvässä seurassa.

Saksiniekkoja.

Myös meidän keittiössämme on vietetty perinteisesti rapujuhlia. Onneksi sää suosi, ja istuimme ulkona lauleskellen snapsilauluja ja syöden tuhottomia määriä näitä saksekkaita kavereita. Vieraita oli kaksikymmentä, koiria kolme ja rapuja kokonaista viisitoista kiloa! Rapujen seurana tarjottiin leipäjuustosalaattia ja jälkiruokana juustotarjotin, joka sai suuren suosion osakseen.
Ohjeita en tällä kertaa laita, sillä rapujen keitto-ohjeita löytyy netistä kymmeniä, ja pakko myöntää, ettei meillä ollut järven puutteessa mahdollista ravustaa itse. Saati ostaa kaupasta rapuja viiden euron kappalehintaan... Pakasteravut maistuvat kuitenkin vallan erinomaiselle, kun niihin tekee oman tilliliemen (vettä, merisuolaa, reilusti kruunutilliä, sokeripala tai kaksi). Kuvat tällä kertaa ystävämme Tuiskun kamerasta lähtöisin.

Ihana salvia-mozzarellapasta.

Keittokirjakokkailu jatkuu. Tämä pasta on miltei suoraan Ursula Ferrignon kirjasta Trattoria - italialaista ruokaa perheelle ja ystäville. Olen selaillut kirjaa monesti ja muutamaa yksinkertaista ohjetta kokeillutkin, mutta tällä erää iskin silmäni pastaan, johon kuului kurpitsaa ja salviaa. Rakastuimme salviaan viime syksyn Italianlomallamme, mutta kotikeittiöön se ei ole rantautunut... ennen tätä. Pastaan teimme pieniä muutoksia; kurpitsan tilalle laitoimme kesäkurpitsaa ja lisäsimme reseptiin persiljaa ja kirsikkatomaatteja. Ja niin, alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty simpukkapastaa, mutta minä pidän enemmän fettucinesta (ja niitä oli kaapissakin valmiina). Pastassa oli aika voimas sitruunanmaku, eli jos pitää enemmän vähän vähemmän sitruunaisesta, ei kannata lisätä sitruunankuoriraastetta ihan kokonaan. Herra Hobitista sitruunan määrä oli juuri sopiva, itse laittaisin ensi kerralla ehkä hieman vähemmän.

Salvia-mozzarellapasta (3-4 annosta)
tuoretta salviaa (itse laitoin aika reilulla kädellä, yli puoli ruukkua)
tuoretta persiljaa (maun mukaan)
50 g voita
125 g mozzarellaa
mustapippuria
sormisuolaa
2 murskattua valkosipulinkynttä
yhden sitruunan mehu ja kuori raastettuna
250 g kesäkurpitsaa (pilko pieneksi)
puoli rasiaa kirsikkatomaatteja
pastaa
oliiviöljyä
parmesaania (raasta aina itse isosta palasta, valmiiksi raastettu on kammoa)
Laita kulhoon salvia, persilja, mozzarella kuutioituna, voi, mustapippuria, ripaus sormisuolaa, valkosipuli, sitruunanmehu ja -kuori. Surruuta sauvasekoittimella (tehosekoitin tms käy ihan yhtä hyvin) tasaiseksi massaksi. Tee mössöstä pötkylä ja kääri leivinpaperiin tai muovikelmuun. Pistä jääkaappiin odottamaan. Pötkön voit tehdä vaikka jo edellisenä päivänä. Mikäli se ei ota kovettuakseen tippaakaan, vartti tai kaksi pakastimessa tekee ihmeitä. Laita suolalla maustettu pastavesikiehumaan. Paistele kesäkurppaa ja kirsikkatomaatteja pannulla oliiviöljyssä, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kyspä pasta valutettuna niiden joukkoon. Ota mozzarellapötkylä jääkaapista ja silppua se pastan sekaan. Hämmennä, kunnes pötkö on sulaa pastan joukkoon. Tarjoile vastaraastetun parmesaanin kera.

Tonnikalapihvit ja valkoviinikastike

Löysin hyvännäköistä tonnikalaa ja ostoskoriinhan se päätyi! Tonnikalan kanssa tarjoiltiin wokkivihanneksia sekä valkoviinikastiketta, jonka ohje löytyi Polkkapossulasta. Tosin me käytimme Pinot Grigiota alkuperäisen Rieslingin sijasta. Kastike oli todella erinomainen, suosittelen sitä kaveriksi muillekin kaloille! Tonnikala paistettiin samoilla ohjeilla kuin aiemmin tekemämme miekkakalakin.

Valkoviinikastike (4-5 annosta)
1 dl valkoviiniä
½ kanaliemikuutio
2 dl kermaa
1/3 sitruunan mehu
ripaus fariinisokeria
maizenaa
50 g voita vähintään
(suolaa)
Mittaa kattilaan viini ja lisää liemikuutio. Kiehauta. Lisää kerma ja kiehauta taas. Purista sitruunan mehu ja ripauta mukaan hieman sokeria. Suurusta maizenalla ja lisää voi. Tarkista suola.

Tom yam-keitto Nigellan tapaan.

Tässä taannoin lupasin käydä läpi keittokirjojani kivojen reseptien toivossa. Ensimmäiseksi uhriksi valikoitui Nigella Lawsonin Syötävän hyvää-kirjasta löytynyt Tom Yam-keitto. Meillä ei ole ennen thaimaalaista ruokaa tehty, joten tämä oli varsin tervetullutta vaihtelua. Keitto oli myöskin juuri sopivan kevyt kuumaan päivään, jolloin ei suurta jaksa syödäkään. Pidimme molemmat tästä. Vaikka keittoon tulee hieman erikoisempia aineksia, ei sen kannata hämätä. Itse keiton tekoon kuluu ehkä kymmenisen minuuttia. Mikäs sen helpompaa! Tämä sopii muuten varmasti myös hyvin alkuruoaksi.

Tulinen Tom Yam-keitto ravuilla (4-6 annosta)
1.5 l kanalientä
1 runsas rkl tom yam-tahnaa
4 kaffirlimetin lehteä (hienonna)
1 sitruunaruoho (vain pehmeä sisus silputtuna)
1 limetinmehu
4 rkl kalakastiketta
3 pientä chilipaprikaa pienittynä (me poistimme suuren osan siemenistä)
1 tl sokeria
150 g herkkusieniä (meillä siitakkeitä ja käytimme enemmän)
500 g katkarapuja sulatettuna
5 pientä kevätsipulia (me käytimme yhden kokonaisen uuden sadon sipulin)
korianteria
Kuumenna kanalientä, tom yam-tahnaa, limetinlehtimurskaa, sitruunaruohoa, kalakastiketta, chiliä ja sokeria kattilassa, kunnes seos kiehahtaa. Lisää pilkotut sienet ja keittele pari minuuttia hiljalleen. Lisää ravut ja sipulit, älä enää keitä. Lisää limemehu. Nosta kattila pois liedeltä ja ripottele joukkoon reilusti tuoretta korianteria.

Helpot kuharullat

Kuhaa löytyi kaksi ohkaista filettä pakkasesta, ja nehän piti toki hyödyntää jotenkin. Rullat valmistuvat nopeasti ja maistuivat hyvältä. Rullien seurana höyrytettyä kukkakaalia, uusia perunoita sekä salaattia, jossa oli muunmuassa greippiä.

Kuharullat (kahdelle)
kaksi nahatonta kuhafileetä (n 125 g kappale)
katkaraputuorejuustoa
tuoretta timjamia
ruohosipulia
sitruunamehua
suolaa
mustapippuria
Laita uuni lämpenemään 200-225 asteeseen. Laita kuhat leikkuulaidalle, ripottele kevyesti suolaa ja pippuria päälle. Lusikoi kuhafileiden päälle tuorejuustoa ohut kerros. Ripottele päälle yrtit silputtuna. Kääri kuhat rulliksi ja laita rullan pää alaspäin uunivuokaan. Purista päälle runsaasti sitruunamehua. Laita kuhat uuniin ja paista n 20-25 minuuttia.

Kanaburgerit

Kanaburgerit tekivät paluun! Arkistoista löytyi muutama kuva jokin aika sitten valmistetuista kanaburgereista. On niin helppoa hakea burgerit lähigrilliltä, mutta toisaalta itsetehdyt burgerit ovat paljon paremman makuisia. Nämä on tehty samalla reseptillä kuin aiemminkin, ja hyvältä maistuivat edelleen.

Kesäkurpitsa-sienitäytetteiset crepit ja keittiöongelmia..

Joudun nyt käyttämään hieman vanhempaa materiaalia blogin täytteenä. Keittiössämme oli lieviä putkiongelmia; tiskialtaan putki oli vuotanut. Putkimies tuli toki paikalle, ja totesi yksinkertaisesti, että asialle ei voi tehdä mitään. "Tässä on niin vanhat liitännät, ettei tähän teidän tiskipöytään saa enää uusia liitäntöjä yhdistämään putket pöytään. Ainoa vaihtoehto on uusia koko tiskipöytä." Hinta-arvio n 1.5 m pitkälle ja 60 cm leveälle metalliselle tiskipöytätasolle oli 500 euroa. Ei paljon naurattanut. Nyt olemme menossa ostamaan massiivipuulevyä ja siihen upotettavaa tiskiallasta, hinta-arvio n. 150-200 e. Keittiömme vesipiste on kuitenkin nyt vähän käyttökiellossa, ja voin todeta, etten erityisemmin nauti kylpyammeessa tiskaamisesta, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole... Ruoanlaittaminen käy siis haastavaksi.

Mutta asiaan, eli creppeihin. Crepeissä on aina jotakin ihanan syntistä, ja niitä on ennenkaikkea hauska tehdä. Itseäni ainakin kiehtoo kovasti rullata täytettä johonkin... Oli se sitten kanafile, lettu, tortilla tai mikä tahansa. Pakasteessa oli vielä muutama yksinäinen suppilovahveropussi, joten hyödynsimme ne. Toki muutkin sienet sopivat hyvin, kuten vaikka 2 rasiaa siitakkeita.

Kesäkurpitsa-sienitäytetyt crepit
LETTUTAIKINA:
2 kananmunaa
5 dl maitoa
2-2.5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
öljyä/voita
Aloita creppien tekeminen taikinasta. Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna turvota pöydällä n 45 minuuttia ennen käyttöä. Taikinaa jää jonkin verran yli, mutta niistä voi paistaa lettuja ja täyttää vaikka hillolla jälkiruoaksi. Paista letut isolla paistinpannulla öljyssä.

TÄYTE:
10 cm pätkä kesäkurpitsaa
2 pienehköä pussia metsäsieniä (nesteet haihdutettu) tai 2 rasiaa siitakkeita
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä murskattuna
reilusti persiljaa
oliiviöljyä
Pilko sipuli ja pieni kesäkurpitsa. Lykkää kurpitsat oliiviöljyn kera pannulle, paistele hetki pannulla. Lisää sipulit ja valkosipulimurska (sekä sienet, jos et käytä pakastesieniä). Jos käytät pakastesieniä, lisää ne vasta, kun sipulit alkavat kuullottua. Lisää 2 dl kermaa. Mausta mustapippurilla ja suolalla. Anna kerman vähän hautua; kastike ei saa olla liian löysää. Lisää reilusti silputtua persiljaa. Kääri kastiketta täytteeksi lettujen sisälle, ja lado letut vierekkäin öljyttyyn uunivuokaan; päälle voi ripottaa juustoraastetta. Paista uunissa, n 225 asteessa vartin verran. Tarjoile salaatin kera.

Keittokirjakokoelma.

Keittokirjoja tulee selailtua aivan liian harvoin! Oma projektini on jo pitkään ollut, että kävisin kaikki keittokirjamme läpi ja merkkaisin kiintoisat reseptit. Ehdin käydä läpi ensimmäisen, kunnes tuli parempaa tekemistä... Aion kyllä jatkaa projektia ja saada sen päätökseenkin; niin paljon helpompi on sitten myöhemmin kirjoista kiintoisat ohjeet saada esille ilman turhaa vaivannäköä.

Suosikkini näistä on ehdottomasta Aglio & Olio, jossa on perehdytty italialaisen pastan vlamistukseen. Kirjassa arvostan erityisesti sitä, että yhdessäkään reseptissä ei lue annosmääriä. Kaikki tehdään siis enemmänkin tunteella. Meillä harrastetaan aina tällaista mutu-kokkausta ja siksi välillä onkin haastavaa saada blogiin tarkat suhteet siitä, mitä oli minkäkin verran. Aglio & Olio ei siis tosiaan sovi henkilöille, jotka haluavat tietää tarkat mitat ruokaa laittaessan... Toinen suosikkini on nimeltään Iskuruokaa. Iskuruokaa on ohkainen, todella viehättävä kirja. Kirjan teemana on helpot, simppelit ohjeet, jotka maistuvat taivaalliselta. Suosikkiohjeeni kylmäsavulohipasta on tästä kirjasta kotoisin, joskin olen muokannut sitä hieman.

Hassua kyllä, meillä tuntuu olevan paljon tv-kokkien kirjoja. Useampi Jamie Oliverilta, pari Tinan kirjaa, yksi Nigella Lawsonin kirja... Hämmentävintä tämä lienee siksi, etten ole varmaan koskaan nähnyt yhtäkään kenenkään heidän ohjelmistaan! Suurin osa kirjoista on saatu lahjaksi, ehkä siinä syy.

Muikkuja, muikkuja!

Otsikonmukaisen riemunkiljahduksen päästettyäni oli AIVAN PAKKO ostaa Hakaniemen hallista pikkiriikkisiä neulamuikkuja. Kaikkihan toki tietävät, että pienistä muikuista saa erinomaista ja helppoa ruokaa pienellä vaivalla... Harmi, että pienten muikkujen saatavuus tuntuu olevan heikkoa, kun niihin niin harvoin törmää. Siinä siis syy riemunkiljahduksiin.

Friteeratut neulamuikut (kahdelle)
300-350 g neulamuikkuja
ruisjauhoja
mustapippuria
suolaa
voita
Pyörittele pikkumuikkuset ruisjauhoissa, jotka olet ensin maustanut mustapippurilla ja suolalla. Paista muikut kuumalla pannulla voissa. Tarjoile perunamuusin kera. Muikkujen kanssa sopii myös valkosipulimajoneesi tai valkosipulidippikastike.

Perunamuussi (kahdelle)
4-5 isoa jauhoista perunaa
muutama desi maitoa/perunoiden keitinvettä
suolaa
voita
Kuori perunat ja keitä suolavedessä pehmeäksi. Muussa perunat perunasurvimella/nuijalla. Jollet moista omista, käy viinipullon pohjakin erinomaisesti. Kun perunat ovat tasaista muussia, ota sähkövatkain esiin. Lisää perunoiden sekaan ruokalusikallinen voita ja lisää maitoa/keitinvettä pikkuhiljaa koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen, kunnes perunamuussi on mielestäsi sopivan paksuista.

Lohimedaljongit, jugurttikastike ja uudet perunat

Lohimedaljongit ovat olleet jo pitkään laiminlyötynä keittiössämme ja täysin syyttä! Sellosta sattui löytymään juuri sopiva lohipala, josta sai leikattua kaksi hyvänkokoista medaljonkia. Niiden kanssa oli tietysti saatava uusia perunoita ja jotakin ihanaa salaattia... Yhdelle hengelle hyvä määrä kalaa on noin 150-200 grammaa.
Jugurttikastike
2 dl ruokajugurttia
1 valkosipulinkynsi
chiliä
sitruunapippuria
puolikkaan sitruunan mehu
persiljaa reilusti hakattuna pieneksi
(ruohosipulia ja timjamia)
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna jugurttikastikkeen maustua rauhassa jääkaapissa tunti, pari. Tarjoile kalan kanssa.

Kesäsalaatti
kurkkua
kirsikkatomaatteja
tammenlehväsalaattia
basilikaa (tuoretta)
uuden sadon porkkanoita
hillosipuleita
mustapippuria
oliiviöljyä
sormisuolaa
tummaa balsamicoa
Keitä porkkanoita pari kolme minuuttia suolavedessä. Porkkanoita ei ole tarkoitus keittää lötköksi, vaan niissä pitää olla vielä pureksittavaa; kunhan vain hitusen pehmenevät. Pilko kaikki ainekset ja sekoita kulhossa. Lisää mausteeksi mustapippuria, sormisuolaa ja oliiviöljyä sekä tummaa balsamicoa.

Epäonnistunut briesalaatti

Tämä salaatti olisi ollut hyvä, jos olisimme jättäneet brien pois tai korvanneet sen katkaravuilla/lohella. Varmasti se olisi maistunut silloinkin, jos verigreippi olisi jätetty pois ja korvattu tuoreella ananaksella. Jompaa kumpaa vaihtoehtoa suositan, sillä brie ja hapan verigreippi eivät sopineet lainkaan yhteen... Mukana kuitenkin alkuperäinen resepti. Keittiömme ei suosita, eli tehkää toki pienet muutokset salaatissa, älkääkä seuratko alkuperäistä ohjetta.

Briesalaatti
250 g briejuustoa
2 verigreippiä
ituja
kirsikkatomaatteja
kurkkua
rucolaa
tammenlehväsalaattia
verkkomelonia
saksanpähkinöitä
sormisuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
vaaleaa balsamicoa
Anna brien lämmitä pöydällä tunti tai puolitoista; viipaloi. Silppua tammenlehväsalaatti ja rucola. Pilko verkkomeloni (poista siemenet), kurkku sekä kirsikkatomaatit. Poista verigreipeistä valkeat kalvot. Tämä käy helpoiten, kun nostat greipin pöydälle kanta alas päin. Kuori varovasti veitsellä leikaten. Kun greippi on kuorittu, leikkaa jokaisen lohkon välistä niin, että valkeat kalvot eivät jää greippisiivuihin kiinni. Lopulta käteesi jää greipinraato, jossa on kaikki hedelmän kalvot; heitä se pois, ja säästä kalvottomat siivut. Laita kaikki ainekset lautasille (myös sormisuola, mustapippuri, oliiviöljyä ja balsamico), päällimmäseksi brie ja pähkinät. Tarjoile patongin kanssa.

Juhannuksena kokattua.

Juhannus tuli ja meni, mutta punainen keittiö vietti aikaa ahkerasti ulkosalla viileistä ilmoista huolimatta. Grillasimme ja paistelimme muurinpohjalättyjä, kuten kuvasta näkyy! Yllä oleva lettu on jo matkaamassa lautaselle, siksi se on taitettu puoliksi.
Kesäkurpitsa-tomaattivartaat ovat ystäväni Johannan käsialaa, kuten myös maissit. Herra Hobitti taipui lihaisemmalle puolelle ja paahtoi itselleen 450 gramman painoisen t-luupihvin, josta koirat saivat paljon iloa itselleen, kun luu päätyi lopulta niiden haltuun.

Helppo rapuwokki

Tämä wokki on helppo, nopea ja hyvänmaukuinen.

Katkarapuwokki
2 pkt nuudeleita
150 g sulatettuja katkarapuja
porkkana
sipuli
soijakastiketta
hummerifondia
seesamöljyä
oliiviöljyä
siitakesieniä
puolikas keltaista paprikaa
pätkä kesäkurpitsaa
1-2 valkosipulinknyttä
Keitä nuudelit ohjeen mukaan mausteineen. Pilko sipuli puolitetuiksi renkaiksi, pieni kesäkurpitsa, porkkana, paprika sekä siitakesienet suikaleiksi. Paista paprikaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa wokkipannulla oliiviöljyssä, lisää valkosipulimurska, sienet, nuudelit ja sipulit. Wokkaa pari minuuttia. Mausta soijalla, hummerifondilla ja seesamöljyllä. Lisää vielä sulatetut katkaravut; pyöräytä kerran pannulla ja tarjoile.